Euroopassa Suomi on syrjäinen maa. Maamme on muuttunut liikenteellisesti yhä enemmän saareksi, kun yhteydet Venäjälle katkesivat sodan sytyttyä. Tämä korostaa tarvetta turvata ja parantaa Suomen yhteyksiä etelään ja länteen. Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin suunnittelussa on otettava huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi huoltovarmuus, sisämarkkinoiden toiminta ja geopoliittinen merkitys, kirjoittaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén blogissaan.
Suomen liikenneyhteydet ovat pääosin meriliikenteen varassa, sillä noin 90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) tavoitteena on yhdistää Euroopan maantie-, raide-, meri- ja sisävesi sekä lentoyhteydet, liikenteen solmukohdat ja rahtiterminaalit saumattomasti laajaksi kestävää liikennettä edistäväksi verkoksi vuoteen 2050 mennessä.
TEN-T-verkko pyrkii edistämään ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista Euroopassa. TEN-T-verkko koostuu yhdeksästä eurooppalaisesta liikennekäytävästä. Uusimaa on kahden käytävän, Skandinavia-Välimeri ja Pohjanmeri-Itämeri, risteyksessä. Lisäksi uusi Itämeri-Mustameri-Egeanmeri-käytävä päättyy Helsinkiin. Helsinki-Tallinna-tunneli on huomioitu uuden TEN-T-asetuksen kartoissa tulevaisuuden selvityskohteena osana Pohjanmeri-Itämeri-käytävää. Tämänkin vuoksi tunnelin edistäminen on erittäin ajankohtaista.
Helsinki-Tallinna-tunneli olisi merkittävä koko Euroopalle.
Tallinnan tunneliyhteys on merkitty Uudenmaan maakuntakaavaan sekä Helsingin ja Vantaan yleiskaavoihin. Tunnelin edistämiseksi on solmittu Uudenmaan liiton ja Viron Harjun kuntien liiton yhteistyösopimus. Kaavoihin on myös merkitty tunnelin yhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle, muualle Suomeen sekä tarvittavalle tavaraliikenteen multimodaaliterminaalille lentokentän pohjoispuolella.
Tällä hetkellä rakennetaan Rail Baltica -ratayhteyttä Tallinnasta Liettuan ja Puolan rajalle. Rail Baltica ja siitä eteenpäin jatkuva jo olemassa oleva rata olisi tunnelin myötä Suomelle kiinteä yhteys eurooppalaiseen raideverkostoon.
Toimivat yhteydet ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen hyödyttää koko Suomea
Muuttuvaa ja kärjistyvää maailmantilannetta ei voi jättää huomioimatta. Olemme kansakuntana ja eurooppalaisina maailmaan avoin. Meidän tulee toimia aktiivisemmin taataksemme toimivat yhteytemme kaikkiin niihin suuntiin, jotka ovat meille avoimina.
Tunneli on sen mittaluokan hanke, että se takaa yhteydet ja tuo hyötyjä paljon laajemmalle kuin vain eteläiseen Suomeen. Vastaavia panostuksia saavutettavuuteen voi olla viisasta laittaa liikkeelle juuri nyt kaikkialla maassamme. Euroopan raja-alueita, joihin Suomi maantieteellisen sijaintinsa puolesta kuuluu kokonaisuudessaan, täytyy tukea muuttuneessa tilanteessa. TEN-T-asetuksen ja EU:n Connecting Europe Facility -rahoituksen toimeenpanossa on otettava huomioon Suomen pitkä itäraja parantamalla yhteyksiä sekä länteen että etelään.
Me olemme pieni maa ja Manner-Euroopan kaukaisin kolkka. Meidän tulee avoimesti ja määrätietoisesti arvioida, miten kehitämme avointa saavutettavuuttamme Itämeren ympärysmaiden, Euroopan ja muun maailman suuntaan, jotta ihmiset ja tavarat liikkuvat tulevaisuudessa yhä saumattomammin. Samalla yhteyksiemme tulee olla Suomen turvallisuuden ja kestävän kehityksen kannalta hyvin harkittuja.
